Unen merkitys terveydelle
Uni edistää terveyttämme monella tavalla. Uni mahdollistaa aivojemme normaalin toiminnan, voimien keräämisen seuraavaa päivää varten ja energiavarastojemme täydentymisen. Uni auttaa aineenvaihduntaa ja hormonitoimintaa toiminaan oikein. Hyvin nukkuva ihminen on toimintakykyinen ja virkeä.
Mitä seurauksia valvomisella on?
Jos ihminen nukkuu pitkään huonosti tai joutuu valvomaan poikkeuksellisen pitkiä aikoja, se alkaa vaikuttamaan moniin asioihin:
Valvomisen seurauksena tarkkaavaisuus ei ole huipussaan. Emme pysty keskittymään hyvin pitkäjänteisyyttä vaativiin asioihin. Lyhytkestoinen muisti alkaa reistailemaan. Kyky oppia uusia asioita on heikompi. Emme hahmota asioita yhtä hyvin kuin nukutun yön jälkeen. Matemaattiset lahjat heikkenevät, emme pysty laskemaan laskuja samaan tapaan kuin virkeänä. Käsitys ajasta muuttuu, emme hahmota ajankulua tarkasti. Pitkän valvomisen seurauksena riski nähdä harhoja kasvaa. Saatamme väsyneenä nähdä jotain mitä ei oikeasti ole olemassakaan.
Fyysinen toimintakykymme laskee valvomisen myötä. Valvoneena emme ole yhtä ketteriä kuin tavallisesti, lisäksi reaktioaikamme on pidempi.
Valvomisen seurauksena reaktiomme ympärillämme tapahtuviin asioihin voi olla liioiteltua. Tunteiden kokeminen muuttuu valvomisen myötä. Myös päätöksenteko vaikeutuu ja saatamme ottaa riskejä, joita emme nukutun yön jälkeen ottaisi.
Uneen liittyvät häiriöt
Unihäiriöistä yleisin ja tunnetuin on unettomuus. Unettomuudesta puhutaan jos ihmisellä on vaikeuksia päästä uneen tai hän heräilee useasti kesken unen. Unettomuus voi olla nopeasti ohimenevää, tai pitkäkestoista. Unettomuutta voidaan hoitaa erilaisin keinoin, mutta ensiarvoisen tärkeää on selvittää mistä unettomuus johtuu.
Uniapnea tarkoittaa unenaikana tapahtuvaa hengityshäiriötä. Uniapneaa sairastava kärsii hengityskatkoksista jotka tapahtuvat hänen nukkuessaan ja kestävät yli 10 sekuntia. Suomessa uniapneaa sairastavia on yli 300 000 suomalaista.
Myös kuorsaus lukeutuu unihäiriöihin. Kuorsaaminen ei ole pelkästään ärsyttävää vieressä nukkujalle, vaan se saattaa olla itse kuorsaajan terveydelle vaarallista. Kuorsauksen aiheuttama äänenvoimakkuus saattaa häiritä REM-unta jolla on suuri merkitys unenlaadullisesti. Kuorsaajat saavat muita useammin hengityskatkoksia. Kuorsaamisen ja sydän/aivoinfarktien välillä on havaittu yhteys. Kuorsaajat saavat muita herkemmin infarktin.
Uniongelmien hoito
Onneksi elämme maailmassa jossa terveydenhuolto on kehittynyttä. Moniin uniongelmiin on tänä päivänä saatavilla apua ja helpotusta.
Kärsiessään unettomuudesta tai jostakin muusta unihäiriöstä, tärkein ensimmäinen askel kohti hyviä yöunia, on hakea apua. Lääkäri diagnosoi unihäiriön tutkimusten ja havaintojen perusteella. Saatetaan tarvita myös laboratoriokokeita tai keskustelua psykologin kanssa. Pelkkä yksi käynti vastaanotolla ei välttämättä tuo apua, vaan ongelmat saattavat vaatia tarkempia tutkimuksia. Unihäiriöiden kohdalla on usein käytössä unipäiväkirja ja unikysely. Saatetaan käyttää myös unirekisteröintiä, jolla saadaan digitaalista tietoa unesta ja sen vaiheista.
Vaikka unen ajatellaan olevan aivan elämämme perus asioita, siihen liittyy paljon huomionarvoisia seikkoja. Nukkuminen ei ole itsestäänselvyys.
